Mitä uudistunut hankintalaki tarkoittaa julkisorganisaatioille

Hankintalain uudistus tuli pääosin voimaan 18.6.2026. Kuntien, hyvinvointialueiden ja muiden hankintayksiköiden kannalta olennaisimmat muutokset koskevat yhden tarjouksen tilanteita, hankintojen jakamista osiin, markkinakartoitusta ja sidosyksiköiden omistusta. Osiin jakamista koskevaa velvoitetta sovelletaan 1.10.2026 alkaen, ja sidosyksiköiden muutoksissa on omat siirtymäaikansa.

Kyse ei siis ole yhdestä määräpäivästä tai vain kilpailutusasiakirjoihin tehtävästä tekstimuutoksesta. Uudistus vaikuttaa hankinnan suunnitteluun jo ennen ilmoituksen julkaisemista sekä siihen, miten olemassa olevia in-house-järjestelyjä arvioidaan.

Milloin uudet säännöt tulevat sovellettaviksi?

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan muutokset tulivat voimaan 18.6.2026. Kaikkia velvoitteita ei kuitenkaan alettu soveltaa samana päivänä.

Taulukko on yleiskuva, ei ratkaisu yksittäiseen hankintaan. Siirtymäsäännökset ja poikkeukset on tarkistettava ajantasaisesta laista ja tarvittaessa oikeudelliselta asiantuntijalta.

Jos hankinnan arvo tai sovellettava menettely on ensin selvitettävä, tarkista hankinnan kynnysarvo laskurilla. Uuden yhden tarjouksen säännön kannalta ratkaisevaa on nimenomaan EU-kynnysarvon ylittyminen ja avoimen menettelyn käyttäminen.

Mitä yhden tarjouksen tilanteessa pitää tehdä?

Kun avoimessa menettelyssä toteutetussa, EU-kynnysarvon ylittävässä kilpailutuksessa saadaan vain yksi tarjous, hankintamenettely pitää lähtökohtaisesti keskeyttää. Jos hankintayksikkö aikoo edelleen ostaa tavaran tai palvelun ulkopuolelta, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu.

Uusiminen ei ole loputon ketju: TEM:n ohjeen mukaan kilpailutus tarvitsee uusia vain kerran. Keskeyttämistä ei myöskään vaadita pelkän yhden tarjouksen vuoksi, jos hankintayksikkö on tehnyt markkinakartoituksen tai jakanut hankinnan osiin.

Käytännössä hankintasuunnitelmaan kannattaa lisätä jo ennen julkaisua kolme päätöspistettä:

• kuuluuko hankinta säännön soveltamisalaan;
• onko markkinakartoitus tehty tai hankinta jaettu osiin tavalla, joka vaikuttaa poikkeukseen;
• miten aikataulu, budjetti ja palvelun jatkuvuus kestävät mahdollisen uusinnan.

Yksi tarjous ei aina osoita, että tarjouspyyntö oli huono. Se on silti signaali siitä, että markkinan tavoittaminen, vaatimukset, sopimusehdot, hankinnan koko tai aikataulu on syytä käydä läpi ennen seuraavaa kierrosta.

Onko markkinakartoitus nyt pakollinen?

Markkinakartoitukseen kannustetaan, mutta se ei ole yleisesti pakollinen. Sen merkitys kuitenkin kasvoi: tehty markkinakartoitus voi poistaa tarpeen keskeyttää yhden tarjouksen kilpailutus. TEM:n mukaan sillä voi myös välttää valituksen hankinnan jakamatta jättämisestä. Yli 10 miljoonan euron hankinnoissa on lisäksi tehtävä tuotantotapa-analyysi.

Hyödyllisen markkinakartoituksen pitäisi tuottaa päätöksenteon kannalta käyttökelpoista tietoa esimerkiksi:

• markkinalla olevista toteutustavoista ja toimittajista;
• vaatimuksista, jotka tarpeettomasti sulkisivat tarjoajia pois;
• sopivasta hankintakokonaisuudesta ja osista;
• hinnoittelumalleista, sopimusehdoista ja realistisesta aikataulusta;
• siitä, mitä tietoa tarjoajat tarvitsevat vertailukelpoisen tarjouksen tekemiseen.

Markkinavuoropuhelussa kaikkia toimittajia on kohdeltava tasapuolisesti. Kartoitus ei saa antaa yhdelle osallistujalle perusteetonta etua, eikä toimittaja päätä hankinnan lopullisia vaatimuksia. Dokumentoi ainakin osallistujat, jaettu aineisto, saadut havainnot ja se, miten havainnot vaikuttivat tarjouspyyntöön.

Miten hankinnan jakaminen osiin muuttui?

Hankinta on 1.10.2026 alkaen pääsääntöisesti jaettava osiin. Tavoitteena on helpottaa erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten osallistumista. Velvoite ei tarkoita, että jokainen hankinta pitäisi pilkkoa mahdollisimman pieneksi: laissa on tilanteita, joissa jakamatta jättäminen voi olla perusteltua.

Arvio kannattaa tehdä markkinatiedon ja hankinnan toiminnallisen kokonaisuuden pohjalta. Mahdollisia ositteluperusteita ovat esimerkiksi alue, tuoteryhmä, käyttäjäryhmä, toteutusvaihe tai sopimuskausi. Samalla on arvioitava, lisääkö jako rajapintoja, yhteensovittamisen riskiä tai kokonaiskustannusta.

Kirjaa johtopäätös ennen tarjouspyynnön viimeistelyä. Pelkkä yleinen toteamus hallinnollisesta helppoudesta on heikko peruste, jos markkinoilla olisi useita toimittajia, jotka pystyisivät tarjoamaan mielekkään osan. Toisaalta teknisesti jakamaton kokonaisuus voi olla perusteltu, kun perustelu liittyy todelliseen toteutusriskiin eikä vain totuttuun hankintatapaan.

Lisää taustaa menettelyn suunnitteluun löytyy julkisten kilpailutusten käytännön oppaasta.

Mitä 10 prosentin vaatimus tarkoittaa sidosyksiköille?

Oy-muotoisessa sidosyksikössä hankintayksikön omistusosuuden pitää uuden säännön mukaan olla vähintään 10 prosenttia, jotta sidosyksiköltä voidaan tehdä hankinta ilman kilpailutusta. Pelkkä omistusosuus ei yksin ratkaise sidosyksikköasemaa: myös määräysvaltaa ja ulosmyyntiä koskevien edellytysten pitää täyttyä.

Sääntelyä sovelletaan porrastetusti. TEM:n mukaan olemassa olevia sidosyksiköitä voidaan hyödyntää omistusosuudesta riippumatta 30.6.2027 saakka. Terveyspalveluissa on pidempiä siirtymiä, ja tietyt yksittäiset sopimukset voivat jatkua vuoteen 2030, jos niitä koskevat ehdot ja ilmoitusvelvollisuus täyttyvät.

Vähimmäisomistusvaatimukseen kuuluu myös poikkeuksia. TEM mainitsee pienet lakisääteistä tehtävää hoitavat sidosyksiköt, kuten kirjastojen tietojärjestelmäpalvelut, sekä vesihuoltolaitokset. Jätehuollon poikkeusta valmistellaan erikseen jätelain uudistuksen yhteydessä. Omistusrekisterin mekaaninen seulonta ei siksi riitä. Jokainen järjestely pitää luokitella toimialan, tehtävän, sopimuksen ja siirtymäsäännön mukaan.

Mitä hankintayksikön kannattaa tehdä nyt?

1. Päivitä hankintaohje ja mallipohjat. Lisää yhden tarjouksen päätöspiste, osiin jakamisen arvio ja markkinakartoituksen dokumentointi.
2. Tarkista hankintakalenteri. Tunnista avoimet EU-hankinnat, joissa uusiminen vaarantaisi palvelun jatkuvuuden tai määrärahakauden.
3. Aikatauluta markkinakartoitus ennen vaatimusten lukitsemista. Kartoitus ei auta, jos keskeisiä ratkaisuja ei enää voida muuttaa.
4. Kartoita sidosyksiköt ja sopimukset. Merkitse omistusosuus, yhtiömuoto, palvelu, sopimuskausi, mahdollinen poikkeus ja viimeinen siirtymäpäivä.
5. Nimeä omistajat muutoksille. Hankinta, talous, juridiikka ja palvelusta vastaava toiminto tarvitsevat yhteisen aikataulun.
6. Seuraa ajantasaista oikeuslähdettä. Ministeriön UKK auttaa hahmottamaan muutosta, mutta päätös perustetaan lakiin ja oman tapauksen tosiseikkoihin.

Lähteet

• Työ- ja elinkeinoministeriö: Hankintalain uudistus, tarkistettu 26.9.2026.
• Valtioneuvosto: Uusi hankintalaki voimaan: lisää kilpailua julkisiin hankintoihin, julkaistu 16.6.2026.
• Finlex: laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta 519/2026, voimaantulo- ja siirtymäsäännökset.
• Finlex: laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016, ajantasainen säädösteksti.